sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Raita-rakkaus

 
Niin se vaan on, että raidat on rakkautta!
 
 
Projekti: Mon petit gilet turquoise (ravlery)
Lanka: Noro Kureyon Sock (värikäs) ja Drops Alpaca turkoosi
 
 
 
Tässä meni oikeastaan kaikki aika oikein.
Langat, molemmat kestosuosikkeja.
Ohje, helppo ja hyvä, tein muuten ohjeen mukaan, mutta raidoitin hihat loppuun asti, ja tein hihoista hieman pidemmät omiin apina-käsivarsiini.
 
Neuletakki on just sopivan paksuinen,
lämmin mutta ei pullea.
Se on ihana.
Ja koska olen hulluna Noron raitoihin, en voi olla rakastamatta näitä värejä!
 
 
 
Mallina ihan ystäväni, ja kyllä, kuvat on otettu kauan sitten, vielä on lumen rippeet maassa!
Mutta tänä kesänä on kyllä ollut ihan tarpeellinen vaate, joten ei tunnu mitenkään oudolta tehdä villatakkipostausta kesäkuun loppuessa!
 
 

 


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Lemppari-mekko

Jotkut asiat sitten vaan kestää. Kuten tämän mekon valmistuminen.
Helmaa ja hihansuita sai odotella usean kuukauden... Ja sitten kuvaaminen... se vasta kestikin...
Mutta tässä se nyt on, uusi lemppari-mekko. 



Kaava: Ruskamekko (Pikku Piltti)
Kangas: Paisley magenta Noshilta

Kangas on siis "vanhaa" Noshia, viime syksyltä.
Tämä oli niitä "pakko saada" kankaita, ja ihan itselle aluperinkin hankittu.
Toisaalta tämä on minulle erittäin epätyypillinen kangas, koska yleensä vaatteeni ovat yksivärisiä tai maksimissaan raidallisia. Värikkäitä vaatteita käytän kyllä, kuviot ovat uusi aluevaltaus!
Ja kieltämättä hivenen oudolta tuntuu tuota käyttää, mutta tykkään siitä silti. 

Kangasta leikatessa täytyi oikein kerrankin suunnitella, miten kuviot asetellaan. Ihan hauskaa aivojumppaa sekin!
Kaava on kokoa M. Hivenen kavensin vyötärön kohdalta ja madalsin kaulusta. Kaulukseen muutenkin laitoin isot sirkkarenkaat, ja ompelin nauhakujan. Nauhaksi valikoitui varastosta vanhosta verkkareista säästetty nyöri.


Kauluksesta tulli tällä tyylillä oikein kiva.


Tässä alimmassa kuvassa innostuin hieman photo-shoppaamaan, ja värit on turhan kirkkaat... 
Kahdessa ylimmässä ollaan aikas totuuden mukaisessa värissä.

Kuulemisiin!



maanantai 15. kesäkuuta 2015

Pakkomielteinen paidan tuunaus

Mä olen yksi niistä ihmisistä, joille tulee toisinaan pakkomielle jostain asiasta. 
Ja tällä kertaa pakkomielle tuli paidasta, johon oli tullut ikuinen rasvatahra. 
Jostain syystä tuntui, että paita oli pakko pelastaa.



Tällainen se olis sitten käsittelyn jälkeen. 
Mutta aloitetaanpa alusta.


Tämä oli alkuperäinen paita, tuossa se rasvatahrakin ehkä vähän näkyy, luonnossa näkyi huomattavasti enemmän. Kankaan materiaali oli käytöstä huolimatta pysynyt hyvänä, eikä saumat kiertäneet.Tuo miehustan kukka-härpäke oli ainakin mun mielestä jotenkin vähän ruma.
Joten, ratkoja käteen, ja saumat auki hihoista ja pätkä kainalon alta sivusaumaa. 
Sitten sakset käteen, ja miehusta poikki noin rasvatahran kohdalta. 
Uutta kangasta tilalle, ja koska pelkkä sauma olisi näyttänyt jotenkin tylsältä, piti sitä vähän koristella.
Ja äidiltänsä on tyttö perinyt apina-kädet, joten reilusti hihoihin mittaa uusilla resoreilla.


(kyllä, jos mietit, että näyttää niinkuin tuossa rimpsussa olisi mutka, niin siinä todella on mutka. Tuunaaja ei ollut purkupäällä enää tässä vaiheessa...)


Raidallinen reosi on Noshilta, musta tähti-trikoo taitaa olla Poppanavakasta. Valkoinen trikoo mitä lie jämää sattui käteen sattumaan.

Parasta tässä oli kaksi asiaa;
Ensinnäkin sain toteutettua pakkomielteeni paidan pelastamisesta ihan kohtalaisesti.
Toiseksi tytön ensimmäinen kommentti paidan nähdessään oli: "Äiti, tää on ihanin paita!"


Ei muuta, kuin kohti seuraavaa pakkomiellettä!


sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kasa nimeltä Spectra

Nyt se on valmis. Ja kuvattu. Spectra.


Malli: Spectra by Stephen West (ravelry)
Projecti: Spectra (ravelry)
Lanka: harmaa Austerman Step Classic
ja värikäs Noro Kureyon Sock

Stephenillä on aina hivenen erikoisia kuvia neuleistaan, joten tämä ylläoleva kuva on Stephenille huomion osoitus tässä mielessä! Koska yleensähän Spectra kuvataan näin: 


Ajattelin kuvata huivin myös näin


mutta värit ei oikeen ollu edukseen....!

No, projektista sen verran, että se oli helppo, kiva ja nopea. 
Aloitin sitä lentokoneessa lomamatkalle lähtiessä, ja se olikin oikein kätevä lentoneule. 
Kätevä se oli siksi, että sitä neulotaan vain poikittain, eikä siksi vie paljon tilaa.

Olen jotenkin ihan hurahtanut Stephenin malleihin. Haluaisin neuloa niistä ihan hullun monta.
Mutta nyt tulee se homman mutta; 
jotenkin en saa Stephenin tyyliin noita värejä sommiteltua mieleisekseni, ja sitten en edes aloita sitä neuletta. Pitäis kai vaan posotella menemään ja katsoa mitä tulee... 
Mutta jotenkin ei tunnu pystyvän sellaiseen revittelyyn. Olen aika pitkälle tietyllä tapaa varmanpäälle neuloja!


Mutta oli miten oli, niin onhan tämä ihana pinta. Noro on mun ihqulankaa, tykkään sen tekemistä väriyhdistelmistä, vaikka ne välillä onkin hivenen erikoisia. 


Ihanaa kesän alkua kaikille!