maanantai 28. huhtikuuta 2014

Vaaville väriterapiaa

Kun edelleen hommat on kesken (kuten edellisestä postauksesta ilmenee...) ja vielä pitäisi vappuaatoksi saada päiväkodin naamiaisiin taiottua asu, täytyy päivityksissä tyytyä johonkin jonkin aikaa sitten valmistuneeseen...

Tämän peiton neuloin viimevuoden puolella, se tuli lahjaksi ystäväni vielä silloin vatsassa asustavalle vaaville. Vaavin sukupuolesta ei ollut tietoa, ja halusin käyttää omatekemiä yllätys-pätkä-keriä pois nurkista pyörimästä. Joten tällaiseen väriyhdistelmään päädyin:


Eli, kaikki muut värit paitsi turkoosi on sellaisista jämälankakeristä, joihin olen arvalla heittänyt noin 1-1½ m pitkiä pätkiä summamutikassa arvottuja lankoja. Solmittavaa ja pääteltävää mainitsemattoman paljon. 


Ohjetta tähän peittoon ei ollut, mutta kuten kuvasta näkyy, neulottu neliöpaloista. Palat aloitettu neulomaan keskeltä, ensin ainaoikeaa 6s ja 12 kerrosta. Sitten poimittu joka reunalta silmukat, kulmissa lisätty kulmasilmukan molemmin puolin joka toinen kerros 1s.  Neulottu kunnes joka reunalla oli 24 silmukkaa, sen jälkeen pari kerrosta ainaoikeaa (lisätty edelleen silmukoita nurkissa) ja sitten päätelty. Neulottu kaikkiaan 16 palaa, jotka sitten silmukoitu yhteen... pläääh! Siinä vasta oli homma! Mutta väittäisin, että silmukointi ei enää ole tämän jälkeen ongelma!


Silmukoinnin jälkeen otettu kolme pyöröpuikkoa käyttöön, poimittu joka reunasta silmukat ja neulottu riittävästi reunusta pyörönä. Lopuksi ainaoikeaa reunaan 8 krs ja silmukat päätelty i-cord -päättelyllä punaisella langalla. Langat on noin nallen vahvuista. 
Kaikkiaan lankaa meni 340g ja kokoa tälle tuli 88 x 88 cm. 

 

Vaunupeittona on ollut ihan hirveästi käytössä talvella. Ja vaavista tuli muuten poika, eikä tainnut olla liikaa punaista poikavauvallekaan! 



Tästä tuli kyllä kiva. Olispa omallakin vaavilla ollu tällainen! 

Näiden värikkäiden kuvien myötä kaikille oikein riemukasta vappua!

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Keskeneräisyyden ylistys

Kevät siivousta nurkissa. Ja lopputuloksena ihan pari juttua, jotka pitäis saattaa valmiiksi...


Kuvassa korjausta vaativia lasten vaatteita...
15 housut (joista yhdet on aikuisten!) 
12 paitaa
6 mekkoa
2 puolihametta ja 
1 yöpaita

Siis ihan oikeesti, näissä menee ikuisuus! Osassa on tyyliin polvessa reikä, osassa jotain paljon muuta perustavanlaatuista korjaamista tai tuunaamista vaativaa... Voi elämä...

Ja jotta ei hommat loppuis tähän, niin alkuvuodesta on riehunut neulerintamalla kunnon startiitti... Vuoden alussa kaikki keskeneräiset mahtui hyvin pieneen projektilaatikkoon, vaan ei enää. Kaivelin kaikki keskeneräiset, kuvasin ja kauhistuin:


Kesäyönhullutuksessa viime vuonna aloitettu tyynynpäällinen afrikan kukilla. Langanpäät ja kaikki päätelty, mutta täyttöaukko vaatii nappeja, ja tuonne sisään pitäisi saada ommeltua sopivan mallinen tyyny.


Toinen virkattu tyyny, taustapuoli puuttuu.


Viajante -huivi. Ollut Suuren asustehaasteen 2014 maaliskuun työnä, suurin osa valmiina.


Coctail Jumper -puuvillaneule kesäksi itselle. Sai tänäaamuna purkutuomion kainaloihin asti. Helma oli jo melkein valmis...


Miehelle Brigade -mallilla paita. Halusi mustangi -raidat, joten tätä varten opettelin intarsiaa. Nyt neulominen on myrkkyä, kerroksella 9 lankanöttöstä käytössä...


Lavalette -huivi. Ollut luento/tentti-neuleena, ja vain päätely puuttuu.


Rotation -neule. Sekin jäi valmistumatta viimevuoden Kesäyöstä jouluyöhön haasteesta.


Britta Cowl. Tämän vuoden suuren asustehaasteen tammikuu edelleen hyvin keskeneräinen.


Follow your arrow -mysteerihuivin versio 2. (versio 1 on siis valmis, mutta ei tietenkään kuvattu...!)


Follow your arrow -huivin versio 3. 


Dalie. Virkattu automatkoilla, puuttuu puolitoista hihaa. 


Kalastajan vaimon ohjetta mukailetu beania. Ja tuli ihan liika iso, pitää purkaa ja neuloa uudestaan.

Ja sitten vuorossa pari todellista UFOA!


Tästä on tulossa keltaisista puuvilla-jämistä kaitaliina. Ohje suurinpiirtein omasta päästä. Ollut kesken vähintään 7 vuotta... Joka vuosi päätän, että pääsiäiseksi valmistuu. Mutta ei tänäkään vuonna....


Jenkki-kassi. Ohje suuresta käsityölehdestä kauan sitten. Kaikki osat virkattu, pitäisi vain vuorittaa, ommella vetska ja kiinnittää osat... Tämä vaihe on kestänyt ilmeisesti jo 4 vuotta...

Että sillä lailla. Yhtään uutta aloitusta ei siis tarvitsisi tehdä. Mutta saas nähdä, kuinka käy...!
Taitaa olla parempi lopettaa lätinät, ja tarttua toimeen, kun tekemistä kerran riittää!

Mutta haravoidakin kyllä pitäis, ja aurinko paistaa...!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Psykedeeliset tumput

Kevät tulee, ja sen mukana jotenkin pakonomaisesti kirkaat värit. 
Niinpä kaivelin lankakorista jämäkerän, josta neulaisin Ravelryn Kaheleiden Suuren asustehaasteen helmikuun haaste-tumput.... Joo, siis todellakin olleet valmiina jo kauan.... unohdin vaan ne blogata, kun ne on olleet valmistumisesta asti käytössä!


Malli: Mittenz by by Mariella Apodaca (ravelry)
Projekti: Psykedeelistä (ravelry)
Lanka: Novita 7 veljestä Sateenkaari (se vanha sateenkaari!) 43g

Tässä ohjeessa erikoista on se, että tumput neulotaan tasona ja lopuksi ommellaan saumat.
Ohje on helppo, ja malli on kiva neuloa, mutta se saumojen ompeleminen...


Tein nelosen puikoilla. Koko oli alusta asti arvoitus, vaikka mielestäni tiheyteni vastasi ohjeen tiheyttä. Mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan, koska aikuisen käteen ne eivät kyllä mene. Sopiva koko 8 vuotiaalle. 


Jotenkin näiden kuvaaminen vaan oli niin kivaa, että tuli vähän räpsittyä.


Saatan myös neuloa joskus toisetkin. Koska kateuttahan nämä herättivät muissa tytöissä. Harmi vaan, kun tätä lankaa jäi enää 20g jäljelle. Tykkään tästä enemmän, kuin siitä uudesta sateenkaaresta, jossa on ruskeaa... 


Mutta kohtahan näitä ei enää tarvitse kuin aamuisin. Ihanaa, kun aurinko paistaa, ja linnut laulaa.
Ja aina aamuisin kurkkaan viime syksynä istutettuun tulppaanipenkkiin, ja kyllä, sieltä niitä taimia puskee!






torstai 10. huhtikuuta 2014

Pikainen korjausompelu

Huh, kevät tulee vauhdilla. Niinpä tämäkin äiti joutui toteamaan, että voi lapsi raukkaa, sopivan kokoiset kevätvaatteet taitaa olla vähissä. No, onneksi jotain löytyy jo valmiina kaapista odottamassa, kirpparilta ja sukulaisilta saatuja lahjoituksia. 
Toppatakkia kun ei enää viitsi tytölle laittaa, täytyy kuitenkin toisina aamuina olla jotain lämmintä takin alla. Ja löytyihän sieltä kaapista tällainen fleece, oletettavasti sopivaa kokoa.


Vendin fleece, ei mitenkään kovin kaunis tai erikoinen, ihan tavallinen takki, jossa on heti ensi silmäyksellä kaksi vikaa, jotka on korjattava. 
1. Lyhyt vetoketju. Kuka oikeesti haluaa (edes lapsi) kiskoa fleeceä päänsä yli, kun hiukset on väistämättä sähköiset sen jälkeen? Poikia ei ehkä  niin haittaa, mutta pitkähiuksisia tyttöjä kyllä.
2. Helma ja hihansuut tuollaiset paksut tumpulat. Ei voi olla kivaa tai käytännöllistä yrittää tunkea tuollaista paksua hihansuuta toisen takin alle. Se menee ikävästi ryttyyn ja tuntuu varmasti tosi paksulta.

Käytössä sitten havaittiin vielä sekin puute, että ei ollut niskalenkkiä. Mistähän tällainen pään yli vedettävä takki oli ajateltu naulakkoon ripustettavaksi, kun henkarinkin käyttö on hiukan työlästä?

No, siitä se ajatus sitten lähti.


Takki korjattu niin, että lyhyt vetoketju vaihdettu täys pitkään, helmasta ja hihansuista leikattu ne paksut käänteet pois ja laitettu tilalle resorit. (ja sitäpaitsi, jos hiha ei tällä tavalla olis pidentyny, se olis ollu tytölle liian lyhyt... se on periny näköjään äidiltään kädenpituuden mallia apina!)

Lähikanagaskaupasta ei löytyny mitään kelvollisen väristä vetoketjua, enkä halunnu tämän takia lähteä muuallekaan, niin piti sitten kelpuuttaa vaalean harmaa vetska. Ja rumaltahan se olis näyttäny, joten se oli sitten piilotettava. Tilkkulaatikosta löyty tytön vanhan pieneksi käyneen kesämekon helmaa, ja se sopi tähän Niiskuneidin väreihin ihan hyvin. Ja takki on nyt ollu käytössä, eikä kukaan ole valittanut, että tekee hiukset sähköiseksi. Ja muutenkin, onhan se takin kiskominen pään yli lapselle varsinkin tosi hankalaa. Välillä sitä vaan rupee miettiin, että eikö ne lastenvaatteiden valmistajat oikeesti ajattele?!


No joo, tämä oli tällainen puolipaatoksellinen korjausompelupostaus, kuten saatatte arvata korjausompeluun liittyen mulla on kaksi suurta ongelmaa:
1. Jos vaatteen saa korjaamalla käyttökelpoiseksi, en todella raaski laittaa sitä pois. (ja siitä aiheutuu se, että korjattavien kasa on aivan valtava, lupaan että pian näätte sen!)
2. korjausompelu on raivostuttavaa!!!!!!!!!!!! tätä ei varmaan tarvitse sen kummemmin selittää.....

Ihanaa viikonloppua ihanat lukijat!


keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Boleroita, boleroita...

Niin se näköjään menee, että jokinlainen mania pysyy, kohde vaan vaihtuu!
Raidat oli sitä edellistä maniaa, nyt on vuorossa bolerot!



Malli: Something Beautiful Srug by Nicole Ratliff (ravelry)
Projekti: Mint for the Ballerina (ravelry)
Lanka: Lindsey Woolsin sika vanha klöntti-lanka 


Malli oli tosi kiva ja tosi nopea. 
Ylhäältä alas -tekniikalla, pystyy kivasti sovitteleen matkan varrella.


Ja sit kun pyytää 5veetä poseeraamaan, niin parhaat poseeraukset kuulemma tulee, 
kun kädet on tollei...! 

 

Mutta siis tuo lanka... Tyttö halusi tanssiharjoituksiinsa boleron, ja ajattelin, että löydän sen langan varastoistani. Ja koska kaikki yleensä kutittaa, piti löytää jotain pehmeää ja siis ilmeisen tekokuituista. Tämä lanka on ollut varastossani joku 6-8 vuotta, mutta oikeasti se on ehkä 1980-luvulta, vyötekin oli ihan kellastunut! Luulisin, että tämän langan olen saanut ex-mieheni mummolta, joka paljon neuloi juuri 80-luvulla. Ja koska se oli englantilaista lankaa, sitä ei tosiaan ole ostettu marketista, vaan lankaliikkeestä, ja tiedän että hänellä oli tapana asioida Aili Jokisella. Kun hän joku aika sitten viimein luovutti, ja laittoi puikkonsa ja lankavarastonsa jakoon, minä sain niistä suurimman osan. Ja tämä lanka, ihan hirveä ilmestys, sai jäädä lankavarastooni (muiden järkyttävien kasari-köntti-kimalle-hapsu) odottelemaan parempia aikoja. Nuken vaatteita olin ajatellut siitä tehdä (vaikka aina tätä lankaa katsoessa tuli mieleen 80-luvun jättisuuret laatikkomalliset ylilöysät neulepaitahirvitykset!). Mutta, nyt siis pengoin puuvilla-tekokuitu akselilla lankoja, ja tadaa - mikäs sen pehmeämpää lankaa kuin 80% akryyliä ja 20% nailonia! Siis senkin puolesta ihan yliällö lanka. Mutta, pakko sanoa, että tähän boleroon se sopii varsin täydellisesti! Se on jopa söpö! Ja voi miten onnelliseksi sitä tuleekaan, kun saa hirviölankaa varastosta hävitettyä (koska roskiin en pysty lankoja heittämään...)!

Samalla ohjeella siis tuli peräjälkeen tehtyä 2 boleroa... tosin tämä ensin esitelty oli niistä se toisena neulottu ja nyt seuraavaksi esitelty on se ekana tehty... no väliäkö sillä, mania mikä mania!


Malli: Something Beautiful Srug by Nicole Ratliff (ravelry)
Projekti: Something Silver (ravelry) 
Lanka: Novita Säde ja Novita Kaste

 

Tässä neulottu siis yhtä aikaa sekä Sädettä että Kastetta. Varastossa oli Kastetta tasan 2 kerää harmaata, ja se riitti. Harmaat kasteet tuli siis neulottua pois. Tähän boleroon neouloin pidemmät hihat, kun halusin niistä sellaiset 'löysän pitkät', selkeästi tiukat reosrit hihansuuhun ja rusetit sekä hihansuihin että napin päälle eteen. 


Tämä bolero-mania lähti siitä, kun lapsi tarvitsi tuon edellisen mintunvihreän langan ostaneen mummon hautajaisiin jotain päällepantavaa. Pinkkiä olisi ollut tarjolla, mutta ei sitä nyt ihan kehdannut laittaa. Joten päätin siis tehdä kimaltavaa harmaata, se on käyttökelpoinen väri ja kimalluksen puolesta myös iskee tuollaisiin prinsessa-ikäisiin tyttöihin! Ja voi käyttää muissakin juhlissa, kesällä tai talvella.


Ihanaa kevättä!
Ja uudet lukijat, tervetulohalaukset kaikille!