maanantai 23. marraskuuta 2015

Raidallinen sen olla pitää!

 
 
Tunika 6 veelle. Kokona 8 vee.
 Hihoja piti siitä huolimatta pidentää noin 5cm. Sillä taitaa olla pitkät kädet...
 
 
 
Malli: Nova by Signe Stromgaard (ravelry)
Projekti: Nove  (ravelry)
Lanka: Petrooli:BC Garn Cotton 8
Vaalea turkoosi: Sandnes Garn Mandarin Petit
Lime: Novita Kotiväki Huvilä
Oranssi: Novita Kotiväki Huvila
Pinkki: Novita Kotiväki Kartano
Valkoinen: Hjertegarn Primavera Cotton, Scachenmayr Catania SMC Solids, Novita Bambu
 
Tähän keräsin varastosta sopivan värisiä puuvilloja.
Napit on myös varastosta, ne osaltaan raitkaisivat myös, mitä värejä tunikaan täytyy tulla. Ja itse asiassa  napit on kierrätetty mun omasta vanhasta kesätopista.
 
Lapsi on myös aika harteikas, joten tämä koko oli eskarilaiselle juuri sopiva.
Pesunkin jälkeen täm on vielä sopiva.
Onneksi tein ylipitkät hihat, pesussa ne lyheni kyllä armottomasti.
 
 
Malli oli alhaalta ylös, mikä on harvinainen suunta nykyään. Oli matkan varrella vähän miettimistä, milloin aloitan hihat, jotta kaula-aukkoon tulisi suurinpiirteinen täysinäinen 6krs raita.
 
 
 
Raglaneissa molemmilla puolilla avattavat napitukset. Ja on kätevät, ei nimittäin mene päästä läpi avaamatta muutamaa nappia.
 
 
Vähän tuossa edessä noi lyhennettyjen kerroksia kääntymiskohdat paistaa läpi....
Mutta en anna sen häiritä.
Muuten olin aika yllättynyt, miten tasaista puuvillasta sai neulottua... Nurjat ja oikeat kerrokse näyttää olevan samalla "kireydellä". Alpacasta en todellakaan saa näin tasaista lopputulosta.
 
 
Sitten tässä vielä todistusaineisto siitä, että riittävän leveillä raidoilla tuon kerroksen vaihtumiskohdan saa ihan näkymättämäksi.
Tässä nuo kavennukset näkyvät aika rumasti, mutta niiden keskellä vaihtuu kerros. Ei porrasta.! Tämän neuleen yksi tavoite oli päästä sinuiksi tuon jogless striping -tekniikan kanssa. Ja nyt olen siihen tekniikkaan totaalisen rakastunut!

 Ihanaa lumista aikaa kaikille!




sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Jäkälä

 
 
 
Projekti: Jäkälä
Lanka: Ruskea Four Seasons Gründl Hot Socks Luxor
harmaa Novita Säde
 
 
Ihan kuin harmaata jäkälää kauhtuneissa tikapuissa.
Huivi sai tämän nimen ja tämän lähtemättömän mielleyhtymän kuvaushetkellä.
Sitä ennen huivilla oli toinen nimikin.
Mutta Jäkälä se on. Ehdottomasti.
 
 
Huivi on noin vuoden takaa.
Valmiina se on ollut kauan, langanpäiden päättely kesti puoli vuotta. Vaikka eihän siihen mennyt kuin 20 minuuttia.
 
Neuloin alusta alkaen äidille. Ja äidille se jäikin. Tykkään kyllä loputuloksesta, ei vaan ole mun värit.
 
 
 
Huivi oli kiva mysteerineule.
Viisi eri vihjepäivää, ja joka kerralla kaksi vaihtoehtoa, mistä sai valita.
Lopputulos oli aika pieni.
Mahtuu takin alle.
 
 





maanantai 5. lokakuuta 2015

Eipä juuri kehumista...



Näiden sukkien tarina alkoi viime syksynä, kun mieheni järjesti minulle yllätysviikonlopun.
Olimme kahdestaan ensin Helsingissä ja sen jälkeen Porvoossa yhden yön.
Reissu oli todellista romantiikkaa, todellista kahdenkeskistä laatuaikaa.
 
Matkalla toki piti käydä Helsingissä lankakaupassa, enhän ole koskaan siellä lankakaupassa käynyt. Mukaan tarttui pakkomielteenomaisesti fanittamani Fluormania-kerä.
Autossa sitten ihastelin kerää, ja totesin miehelleni, että ompas Tapparan väreissä.
Siihen mies sitten, että neulo siitä hänelle sukat. Henkeen ja vereen Tappara kun on.
Tein niin kuin pyydettiin.
Yksivärisenä ajattelin langan olevan hänen makuunsa vähän turhan ärjyä.
Joten tummansinistä sitten mukaan, ja ohjetta etsimään.
Tähän asti kaikki hyvin, sitten se alamäki alkoi....
 


 
Malli: Time Traveler Socks by Liz Sedmak (ravelry)
Projekti: Tappara -sukat (ravelry)
Lanka: tummansininen Hjerte Garn Sock 4 (50g)
oranssi-turkoosi Regia Fluormania Color (30g)
 
Tuossa kuvassa muuten näppärästi näkyy tuo kerroksen vaihtumiskohtakin. Harjoittelin jälleen tuota joggless striping -tekniikkaa, ja se sujuu kyllä ihan kiitettävästi. On vaan nuo 2 krs korkeat raidat vähän hankalia, niissä tuppaa väkisin vähän näkymään. Mutta hei, näiden sukkian kanssa tuo on pieni murhe...
 

 
Tästä ne murheet sitten alkaa.
Ohjeella tehdyt sukat näyttää kuvissa istuvan jalkaan ihan hyvin.
Ihmettelenpähän vaan miten se on mahdollista.
Näitä sukkia neuloessa usko meinasi loppua kesken, koska ohje oli niin kummallinen.
Ja näin jälkikäteen ajateltuna, olis ollu varmaan ihan hyvä, jos olis loppunu se usko kesken, ei näitä kovin vahvasti voi hyviksi sukiksi väittää.
 
Kärjestä aloitettiin, ja ruvettiin  lisäämään silmukoita kiilalevennykseen normaalisti.
Vaan jalkaterää neulottiin koko jalan mitta, varpaista kantapäähän. Tätä ihmettelin, ja ajattelin, että miten ihmeessä, onhan tuon sukan "käännyttävä ylöspäin" jalan edessä nilkassa paljon aikaisemmin kuin kantapään takana. Mutta, kun katselin kuvia, niin hyvältä näyttivät. Jatkoi eteenpäin, vaikka järki huusi, että lopeta, ja vaihda ohjetta.
 
 
Ja tältähän ne sukat sitten valmiina näyttää. Just vetästy jalkaan, ja heti makkaralla. Aivan hirveästi ylimääräistä materiaalia tuossa nilkan etupuolella.
 
 
Ja tää osio, jota normaalisti kutsutaan kantapääksi...
voi hyvänen aika.
Tästä voi jokainen oikeita sukkia neulonut nähdä, että kantapäätä ei oikeastaan edes ole...
Ei kyllä istu jalkaan kehuttavasti.
 
 
Tälläiset räpylät näillä sukilla saa mies, jolla on ihan normaali, eikä edes kovin suuri jalka.
Että eipä ole kehumista.
Paitsi tuo Fluormania, se on kyllä ihanaa! Ja nytpä mulla onkin 70g fluormanian jämää johonkin ihanaan jämälankaprojektiin....!
 
 
 
 

maanantai 28. syyskuuta 2015

Atlantinrannan neule

 
Tein testineuleen. Ihan ensimmäisen koskaan.

 
Malli: Atlantic Coast by Gabrielle Danskknit (ravelry)
Projekti: Atlantic Coast Cardigan (ravelry)
Lanka: Ruskea Novita 7 veljestä (199g)
Kirjava Garnstudio Drops Big Delight (40g)
Napit: vanhoja kirpparilta haalittuja
 
Tästä tuli aika kiva.
Alkuperäisessä neuleesa oli tuolla raitavärillä raidoitettu koko takki, ja päävärillä olis pitäny olla välissä aina 2 krs raidat.
Mutku sain päähäni, että pitää yhdistää noi langat,
eikä tota raitaväriä ollu yhtään ton enempää. Eikä ollu muuten tota ruskeetakaan.
Sen verran meni hilkulle, että napituskaiteleen sisäpuolella on 4 krs neulottu viininpunaisella "mitä lie" -jämälangalla, kun ruskea loppui kokonaan.
 On siis vedetty ihan viimeiseen senttiin asti sekä ruskea että kirjava lanka!
Ja hyvä niin, mulla on ihan liikaa 7 veljestä varastossa. Ja se olikin yksi syy, miksi päätin tähän testineuleeseen tarttua. Pitää pienentää 7 veljestä varastoa, sitä on liian paljon.
Eihän tähän nyt paljon mennyt, mutta yksi väri kokonaan kuitenkin!
 
 
Neuloin ohjeesta koon 7-8 vuotta. Ja tuli just sopiva tälle 6-vuotiaalle.
Lyhensin helman mittaa hieman, tän on tarkoitus mennä talvella haalarin alle, joten hivenen lyhyempi on kätevämpi. Ei tarvii sulloo sitä villatakkia niin paljoo mihinkään.
 
 
 
Napit löysin varastostani. Ne on aikoinaan päätyneet minulle isommassa kirpputorilta ostetussa pussissa, jossa oli varmaan 400 erilaista nappia sekaisin.
Napit on tosin ommeltu nurinpäin tähän takkiin. Sillä virallisella päällipuolella on sellaiset rumat alltoviivat. Tällei ylösalaisin ne on ihan kivat.
 
 
Takki neulottiin siis ylhäältä alas. Ja ohje oli helppo ja kiva. Ja sopivan kokoinen.
 
 
Ohje tulee ilmeisesti olemaan maksullinen, ja se on saatavilla 30.9.2015.
Ravelrystä tämän voi ainakin lunastaa itselleen.
 
Mutta kaiken kaikkiaan jäi hyvä maku testineuleesta. Voisin tehdä toisenkin, kun sopiva malli sattuu kohdalle!
 

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Vielä on kesää jäljellä... tai no...

Nyt on pakko postata tämä kesäneule alta pois, kun lehdet rupee kellastuun.
 
 
Malli: Roscoff by Heather Dixon (ravelry)
Projekti: Alicante Sun  (ravelry)
Langat: Novita kotiväki valkoinen ja oranssi,
kotiväki kartano keltainen ja kotiväki huvila oranssi,
Novita samos appelsiinin keltainen,
Novita tennesee valkoinen,
Sandnes Garn Mandarin Petit keltainen,
Schachenmayr SMC Katania Solids oranssi
Kulutus: 384g ja 1065m
 
parhaimmillaan siis lankaa oli kolminkertaisena, mutta silti tämän projektin lanka oli huomattavasti ohuempaa, kuin mitä alkuperäisessä ohjeessa haettiin. Meni siis modailuksi, mutta ihan hyvin lopulta usean purkamisen jälkeen onnistui.
 
Olin ihan innoissani tästä paidasta, ja teinkin sitä keväällä into piukassa Alicanten matkaa varten. Sain sen valmiiksi hyvissä ajoin ennen reissua, mutta voi ...kele.
Paita näytti mun päällä ihan hirveältä. Mun mittasuhteet ei sopinu tekeleeseen yhtään mitenkään. Se näytti päällä vaan... ihan hirveeltä.
Hautasin paidan sitten suuren projektikorini syövereihin, ja jätin sinne. Olin sille loukkaantunut, kun se ei istunutkaan mun päälle.
Sitten nyt loppukestästä kuvassa poseeraava rakas ystävä tuli käymään. Ja koska hän on minua pidempi, tyrkkäsin topin hänelle, että koklaapas tota. Ja miten hyvin se hänelle istuikaan! Ihan täydellisesti! Ja onnekseni hän myös tykkäsi siitä, joten nopeasti takapihalla kuvat, ja paita hänelle mukaan. Kiitos, hiki ja sydänveri ei sittenkään mennyt hukkaan!
 
 
 
Kun laitoin nämä kuvat sitten ravelryn projektisivuille, niin sain iloisen yllätyksen.
Ohjeen tekijä Heather Dixon kommentoi, että tykkää tästä tekemästäni raidoituksesta.
Ja raidoitus perustui siihen, että neuloin vain loppuun kaikki kerän jämät ja langan loput, mitkä olin asetellut värijärjestykseen oranssista kelataisen kautta valkoiseen.
 
Eli nyt kai pitäisi sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Paitsi että mulla ei vieläkään ole tuota ihanaa kesätoppia, jonka tuosta haaveilin saavani...
 
 
 









lauantai 12. syyskuuta 2015

Tiskirättimania

Kesällä minuun iski akutti tiskirättimania.
Se alkoi ihan tarpeesta, kun vanhoista tiskiräteistä yksi toisensa jälkeen rupesin näyttämään koinsyömältä.
Sain vision "mielettömän makeesta" tiskirätistä, kun selailin Mollan Virkkuria.
Ja siitä se mania sitten lähti.
 
 
Malli: Pallo -rätti (oma)
Lanka: lime ja oranssi Novita Kotiväki Huvila
vaaleanpunainen Novita Kotiväki Kartano
pinkki ja vaaleansininen Gjestal Babybomull
turkoosi Hjertegarn Blend Bamboo
violetti Pirkka puuvillaa
Kulutus: jokainen rätti on hivenen eri painoinen, mutta noin 33-38g per liina meni lankaa
 
 
Maniaan kuului myös, että tuossa värityksessä on tuollainen idea...!
No, aika turhaahan se oli, koska yhtä aikaa nuo ovat vain kaapissa piilossa, kun yksi on käytössä.
Mutta minkäs sitä manialleen mahtaa....!
 
 
Pallo-kuvio oli tuollainen tosi yksinkertainen. Tein kieltämättä aika monta koe-versiota, ennen kuin sain pallot menemään riittävän harvaan.
 
 
Nyt pyyhkii hyvin hetken aikaa!
 
 
 
 

torstai 27. elokuuta 2015

Joulukalenteri keskellä kesää

siis totta, jämälankavillasukkajoulukalenterini viimevuodelta julkaistaan nyt!
Uskomatonta hitautta sekä kuvaamisessa, että bloggaamisessa.
 
Mutta sukista tykkään, ne on huiput!
 
 
lanka: jämiä useita erilaisia, yhteensä 104g
 
Muuten on ohjeen mukaan, paitsi lisäsin jokaisen vihje-raidan jälkeen 3 krs itsestään raidoittuvalla langalla, jolla kantapäät, kärjet ja resorit on tehty. Halusin pitemmät, ja näistä tuli ihan just sopivat.
Tietty sit sooloilin myös kantapäissä, joihin halusin nauhakavennukset sekä pohkeissa piti lisätä, kun tuli pitemmät.
 
muuten ohje näyttää tosi epäsopivalta, mutta osuu jalkaan kyllä hyvin. Istuu, ja on mukavat.
Valokuvaaminen tosin asetti omat haasteensa, jalustalla ja laukaisimella, ei ollut helppoa. Tarkennukset oli ihan missä sattuu. Koittakaa kestää, mäkin koitan!
 
 
 
Nää on ollu ihan lempparit. Mahtuu tennareihinkin, joten sateisena alkukesänä olivat kyllä ahkerassa käytössä!

 

 
 


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Raita-rakkaus

 
Niin se vaan on, että raidat on rakkautta!
 
 
Projekti: Mon petit gilet turquoise (ravlery)
Lanka: Noro Kureyon Sock (värikäs) ja Drops Alpaca turkoosi
 
 
 
Tässä meni oikeastaan kaikki aika oikein.
Langat, molemmat kestosuosikkeja.
Ohje, helppo ja hyvä, tein muuten ohjeen mukaan, mutta raidoitin hihat loppuun asti, ja tein hihoista hieman pidemmät omiin apina-käsivarsiini.
 
Neuletakki on just sopivan paksuinen,
lämmin mutta ei pullea.
Se on ihana.
Ja koska olen hulluna Noron raitoihin, en voi olla rakastamatta näitä värejä!
 
 
 
Mallina ihan ystäväni, ja kyllä, kuvat on otettu kauan sitten, vielä on lumen rippeet maassa!
Mutta tänä kesänä on kyllä ollut ihan tarpeellinen vaate, joten ei tunnu mitenkään oudolta tehdä villatakkipostausta kesäkuun loppuessa!
 
 

 


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Lemppari-mekko

Jotkut asiat sitten vaan kestää. Kuten tämän mekon valmistuminen.
Helmaa ja hihansuita sai odotella usean kuukauden... Ja sitten kuvaaminen... se vasta kestikin...
Mutta tässä se nyt on, uusi lemppari-mekko. 



Kaava: Ruskamekko (Pikku Piltti)
Kangas: Paisley magenta Noshilta

Kangas on siis "vanhaa" Noshia, viime syksyltä.
Tämä oli niitä "pakko saada" kankaita, ja ihan itselle aluperinkin hankittu.
Toisaalta tämä on minulle erittäin epätyypillinen kangas, koska yleensä vaatteeni ovat yksivärisiä tai maksimissaan raidallisia. Värikkäitä vaatteita käytän kyllä, kuviot ovat uusi aluevaltaus!
Ja kieltämättä hivenen oudolta tuntuu tuota käyttää, mutta tykkään siitä silti. 

Kangasta leikatessa täytyi oikein kerrankin suunnitella, miten kuviot asetellaan. Ihan hauskaa aivojumppaa sekin!
Kaava on kokoa M. Hivenen kavensin vyötärön kohdalta ja madalsin kaulusta. Kaulukseen muutenkin laitoin isot sirkkarenkaat, ja ompelin nauhakujan. Nauhaksi valikoitui varastosta vanhosta verkkareista säästetty nyöri.


Kauluksesta tulli tällä tyylillä oikein kiva.


Tässä alimmassa kuvassa innostuin hieman photo-shoppaamaan, ja värit on turhan kirkkaat... 
Kahdessa ylimmässä ollaan aikas totuuden mukaisessa värissä.

Kuulemisiin!



maanantai 15. kesäkuuta 2015

Pakkomielteinen paidan tuunaus

Mä olen yksi niistä ihmisistä, joille tulee toisinaan pakkomielle jostain asiasta. 
Ja tällä kertaa pakkomielle tuli paidasta, johon oli tullut ikuinen rasvatahra. 
Jostain syystä tuntui, että paita oli pakko pelastaa.



Tällainen se olis sitten käsittelyn jälkeen. 
Mutta aloitetaanpa alusta.


Tämä oli alkuperäinen paita, tuossa se rasvatahrakin ehkä vähän näkyy, luonnossa näkyi huomattavasti enemmän. Kankaan materiaali oli käytöstä huolimatta pysynyt hyvänä, eikä saumat kiertäneet.Tuo miehustan kukka-härpäke oli ainakin mun mielestä jotenkin vähän ruma.
Joten, ratkoja käteen, ja saumat auki hihoista ja pätkä kainalon alta sivusaumaa. 
Sitten sakset käteen, ja miehusta poikki noin rasvatahran kohdalta. 
Uutta kangasta tilalle, ja koska pelkkä sauma olisi näyttänyt jotenkin tylsältä, piti sitä vähän koristella.
Ja äidiltänsä on tyttö perinyt apina-kädet, joten reilusti hihoihin mittaa uusilla resoreilla.


(kyllä, jos mietit, että näyttää niinkuin tuossa rimpsussa olisi mutka, niin siinä todella on mutka. Tuunaaja ei ollut purkupäällä enää tässä vaiheessa...)


Raidallinen reosi on Noshilta, musta tähti-trikoo taitaa olla Poppanavakasta. Valkoinen trikoo mitä lie jämää sattui käteen sattumaan.

Parasta tässä oli kaksi asiaa;
Ensinnäkin sain toteutettua pakkomielteeni paidan pelastamisesta ihan kohtalaisesti.
Toiseksi tytön ensimmäinen kommentti paidan nähdessään oli: "Äiti, tää on ihanin paita!"


Ei muuta, kuin kohti seuraavaa pakkomiellettä!


sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kasa nimeltä Spectra

Nyt se on valmis. Ja kuvattu. Spectra.


Malli: Spectra by Stephen West (ravelry)
Projecti: Spectra (ravelry)
Lanka: harmaa Austerman Step Classic
ja värikäs Noro Kureyon Sock

Stephenillä on aina hivenen erikoisia kuvia neuleistaan, joten tämä ylläoleva kuva on Stephenille huomion osoitus tässä mielessä! Koska yleensähän Spectra kuvataan näin: 


Ajattelin kuvata huivin myös näin


mutta värit ei oikeen ollu edukseen....!

No, projektista sen verran, että se oli helppo, kiva ja nopea. 
Aloitin sitä lentokoneessa lomamatkalle lähtiessä, ja se olikin oikein kätevä lentoneule. 
Kätevä se oli siksi, että sitä neulotaan vain poikittain, eikä siksi vie paljon tilaa.

Olen jotenkin ihan hurahtanut Stephenin malleihin. Haluaisin neuloa niistä ihan hullun monta.
Mutta nyt tulee se homman mutta; 
jotenkin en saa Stephenin tyyliin noita värejä sommiteltua mieleisekseni, ja sitten en edes aloita sitä neuletta. Pitäis kai vaan posotella menemään ja katsoa mitä tulee... 
Mutta jotenkin ei tunnu pystyvän sellaiseen revittelyyn. Olen aika pitkälle tietyllä tapaa varmanpäälle neuloja!


Mutta oli miten oli, niin onhan tämä ihana pinta. Noro on mun ihqulankaa, tykkään sen tekemistä väriyhdistelmistä, vaikka ne välillä onkin hivenen erikoisia. 


Ihanaa kesän alkua kaikille!











tiistai 12. toukokuuta 2015

Kummipojalle

voi hyvänen aika,
kylläpäs tulee vanhaa tavaraa tähän postaukseen.
Mutta minkäs teet, kaikki uudemmat tuotteet on kuvaamatta, joten näillä talvisilla ompeluksilla mennään.
 
 
Body ja housut setti, ihan varta vasten kummipoikaa ajatellen tilattuja kankaita!
 
 
 
Malli: Sausage Dog (Ottobre)
Kangas: Norsu trikoo ja vihreä frotee Nosh, pallotrikoo Eurokangas
Pallobody on housuineen koossa 80cm ja norsut housuineen 86cm.
 
 
 
 
Tyytyväinen ompelija huomasi myöhemmin, että tuo pallobody-setti kelpasi kummipojan 1-vee kuvaan edustusvaatteeksi!
 
Näiden lisäksi kummipoika sai unihaalarin.
 
 
 
Malli: Ottobresta joku haalari, nyt ei muistu tarkemmin mieleen...
Kangas: Myllymuksuilta kauan sitten ostettu omena-frotee
 
Tämäkin on koossa 80 cm. Ja punainen sopi kummipojalle ihan mahtavasti. Jopa niin hyvin, että tekisi mieli ommella tuollainen tulipunainen huppari...
 
 
 
Käytin ekaa kertaa Prymin uusia muovisia neppejä. Ja täytyy sanoa, että alkukankauden jälkeen vaikuttavat oikein hyviltä nepeiltä. Onneksi ostin muitakin, kuin näitä punaisia tähtiä!
Hihansuut ja puntit huolittelin ihan vaan perinteisesti resorilla.
 
Ja vielä viimeiseksi olin vähän aikaani edellä, kun ompelin kummipojalle kalsareita koossa 92cm. Tarkoituksena oli päästä eroon tuosta kankaasta, ja harjoitella tasosaumaa. Ja molemmat tavoitteet onnistuivat, nähtäväksi jää miten nuo tasoaumat sitten kestävät käytössä.
 
 
Malli:  Ottebresta jälleen, joku ihan tavallinen poikien kalsari-ohje
Kangas: Eurokankaasta joku aika monta vuotta vanha trikoo, ohut ja luiru
 
Kangas muodostui painajaiseksi, ja käytin monta iltaa miettien miten siitä pääsen eroon. Ja tähän tarkoitukseen se sopi ihan hyvin. Viimeisenä vielä kuva kalsareista, vaikka kyllähän te nyt tiedättä, miltä kalsarit näyttää!
 
 
 
Pahoittelen tylsää tekstiä, ei irtoa tänään tämän paremmin!
Ihanaa kevättä kaikille!